Valintoja, valintoja

Fanny Churberg: Kuutamo, harjoitelma.

Kiinnitän taiteilijoiden vaiheissa huomiota enteisiin ja uhmaan – lahjakkaan ihmisen nuoruuteen.

Toinen merkittävä kohta on elämän puolimatkan krouvi, jonka edestä lähtee monta tietä.

Erikoinen tyttö
saappaissaan

Taidemaalari Fanny Churberg (1845–1892) oli perinyt isänsä äkkipikaisen luonteenlaadun, joten uhmaa riitti pukeutumista ja seuraelämää myöten.

Saksalaiset katupojat pilkkasivat taidetta opiskelevaa neitiä, koska tämän käytännölliset vaatteet ja tarmokas kävely näyttivät kummallisilta. Mahtoiko olemus provosoida muutenkin?

Tukevat saappaat Fanny teetti kyllä opettajansa kehotuksesta. Taiteilijat harrastivat pitkiä maalausretkiä, joille hameväen kaupunkivarusteet sopivat huonosti.

Valokuvissa Fanny näyttää samanlaiselta kuin 1800-luvun jälkipuolen naiset yleensä. Suuret silmät, muodikkailta vaikuttavia leninkejä, koruja.

Mikä minusta
tulee isona?

Oikean taiteenlajin valitseminen voi hämmentää, jos enteet viittaavat useaan mahdolliseen vaihtoehtoon.

Nuorena Fanny sekä piirsi että kirjoitti hyvin ja teki käsitöitä. Kaikkein rakkain harrastus oli pianonsoitto, ja ajatus muusikon urasta kilpaili maalaamisen kanssa aikuisiälle saakka.

Helsinkiin muutettuaan Fanny pääsi taidenäyttelyihin ja kouluttautui alalle eri taiteilijoiden yksityisoppilaana.

Opettamaan liian kiireinen Magnus von Wright rohkaisi Fannya ja kehotti tulemaan ateljeehensa katsomaan tauluja "häntä arkailematta" niin usein kuin halutti.

Isä lähetti äidille
ruumisarkun

Churbergin elämäntarina sisältää myös lapsuuden traumoja, joiden sanotaan vaikuttavan taiteilijaksi ryhtymiseen.

Lääkäri Mathias Kristian Churberg oli ammatissaan pätevä, mutta ihmisenä perin omalaatuinen. Hän oli ankara ja kiivas, kaiken lisäksi juoppo. Tempaukset herättivät arveluja, että tohtoria viirasi päästä.

Kännissäkö lasaretin lääkäri toimitti vaimolleen jouluksi ruumisarkun?

Fannyn äitiä Mariaa pidettiin luonteeltaan kylmänä. Maria synnytti seitsemän lasta, joista jäi eloon kaksi poikaa ja yksi tyttö. Hän kuoli keuhkotautiin, kun tytär oli kahdentoista.

Oikeastaan Fanny tutustui äitiinsä vasta parikymppisenä kuunnellessaan tädin muisteluksia.

Siveltimen rajut
vetäisyt

Luonnollisesti Riitta Konttinen taustoittaa Fanny Churbergin perusteellisesti ja sijoittaa hänet kulttuurin virtauksiin.

Fanny maalasi paljon dramaattisia talvi- ja muita maisemia, varsinkin metsää tai pilviä. Ranskassa opiskellessaan hän teki keittiöasetelmia: kaloja, kaaleja, sipuleita, pulloja.

Lempikuvani Churbergin töiden joukossa on Kuutamo, harjoitelma  vuodelta 1878. Siinä on lapsuuteni elementtejä: pihapiirin rakennukset, pellot rinteessä, mäen alla hohtava järvi.

Ja onhan tämä myös sellainen alkumaisema, jota jo muinaisihminen suosi. Viljava, turvallisen avoin, vesi lähellä.

(Viekää lapset kuutamokeikoille. Pienetkin! Kuu paistaa jopa kivikaupungissa.)

35-vuotias lopetti
maalaamisen

Taiteilijanura päättyi yhtäkkiä. Kesän 1880 Fanny maalasi niin kuin ennenkin. Lokakuussa hän osallistui vielä Suomen Taideyhdistyksen syysnäyttelyyn. Sen jälkeen ei mitään.

Kriitikot suhtautuivat neiti Churbergin töihin nuivasti, ja sitä on pidetty yhtenä lopettamisen syynä. Totta on, ettei hän saanut koskaan varauksetonta tunnustusta.

Voin kuvitella, miten Fanny yritti luoda uraa. Sitten jonain päivänä hän suuttui tai masentui: Pitäkää taiteenne!

Toinen usein esitetty selitys on uupuminen, yksinäisyys ja mielenterveyden horjuminen. Sukulaiset tuottivat murhetta, jonka keskellä Fanny ei jaksanut enää maalata eikä oikein elääkään.

– Fannyn tauluissa on rujoja, typistettyjä tai kuolleita puita, enkä pääse irti ajatuksesta, että hän maalasi niissä kuvaa itsestään. Kuinka pahoja lapsuuden vauriot olivat?

Ihmisestä on
moneksi

Koska Fanny teki myöhemmin innokkaasti työtä Suomen Käsityön Ystävissä, pohdin sitä mahdollisuutta, että hänelle tuli elämän vaikeuksien lisäksi kolmeviitosen kriisi.

Nuoruuden valinta on siinä iässä ehditty katsoa loppuun asti. Jos aikoo jatkaa samalla tiellä, on pakko uudistua.

Vaihtoehtoisesti mennyt saa mennä ja jokin toinen persoonallisuuden puoli kääntyy päällimmäiseksi.

Riitta Konttinen, Fanny Churberg
Otava 2012
ISBN 978-951-1-26111-7

Kirjastosta lainattu. Olin jo menossa ulos, kun huomasin Churbergin pöydällä, jonka kirjat sopivat lukuhaasteen suorittamiseen. Myöhemmin ilmeni, että teoksesta on julkaistu uusi laitos, ja varasin sen. Lähikirjaston kappale oli vuodelta 1994.

Blogimerkinnän kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu. Public Domain.

Niin ja Enteitä ja uhmaa  on kirja, aiheena kirjailijan nuoruus (SKS 1987).