Siirry pääsisältöön

Tekstit

Sinne ja takaisin

Seikkailut ovat inhottavia. Mörkö on mörkö eikä pimeässä näe. Eväät varastetaan ja hengenlähtö on lähellä joka välissä. Alismäen Repunpään herra Bilbo Reppuli joutuu suureen seikkailuun. Velho Gandalf järjestää Bilbon mukaan, kun 13 kääpiötä vaeltaa Yksinäiselle Vuorelle, jonka sisuksissa lohikäärme vartioi kääpiöiltä ryöstettyä aarretta. Rikkaudet on tarkoitus palauttaa. Bilbo ikävöi kotikolonsa ruokakomeroita ja vuodetta. Reitillä kuhisee toinen toistaan hirveämpiä vihollisia, eikä kummallisiin ystäviinkään voi luottaa varmasti. Mikä pahinta, Gandalf jättää retkikunnan selviämään omin nokkineen. Matkan aikana Bilbo oppii paljon niin kuin lasten- tai nuortenkirjan henkilöt oppivat, kun lähtevät maailmalle. Elämänsä rohkeimman teon Bilbo tekee yksin, mutta kaikki saavat huomata, että mukavuudenhaluisessa tyypissä on enemmän ytyä kuin arvaisi. Bilbo löytää sormuksen, joka tekee näkymättömäksi. Kotiin päästyään hän ei kerro siitä kenellekään. Kapineesta on paljon hyötyä, ku
Uusimmat tekstit

Onko se valeuutinen?

Tiedon hankkiminen on vaivalloista ja aikaa vievää niin kuin kaikki treeni. Historiaa kannattaisi kuitenkin harrastaa. Menneisyys auttaa ymmärtämään, mitä ihmisillä on tapana tehdä ja miten tämä maailma toimii. Auringon alla on varsin vähän todella uutta. Kansalaiskoulu sohvalla Jos taloudessa asuu peruskoululainen, vanhempien sopii lainata aineistoa häneltä. Lasten on tarkoitus oppia paitsi historian tapahtumia sinänsä myös tutkijan taitoja. Lukion historian kurssi sopii aikuisen seuraavaksi tavoitteeksi. Oma kokemukseni sanoo, ettei vuosilukuja pidä halveksia. Aivojen tietopankki tarvitsee rungon, johon uudet asiat liitetään. Niin, ja tutkijan taitojen lisäksi täytyy perehtyä kunnolla myös varsinaiseen sisältöön eli siihen, mitä tapahtui. Jännittäväksi historia käy sitten, kun tajuaa, mitä kaikkea oli meneillään samaan aikaan. Faktojen karttuessa alkaa tulkintoja syntyä vaikka iltauutisten ääressä. Alueliitokset pelottivat Fundeerasin maailman toimintaperiaatteita,

In Translation

Käännös on sama ja eri kirja kuin alkuteos.  Mika Waltarin pienoisromaani Neljä päivänlaskua   on kulkenut osaavan tyypin aivojen läpi. A Nail Merchant at Nightfall   soljuu kuin mikä tahansa teksti. Waltarin suomi on välillä outoa.  Alan Beesley kääntää map-readers, kun Waltari kirjoittaa 'metsänlukijat'. Olen melko varma, että sana tarkoittaa leimakirvestä heiluttavia Gutzeitin miehiä. Ehkei briteillä ollut vastaavia. Niin kuin ei Suomessa metsänvartijoita, paitsi mahdollisesti jossain kartanossa. (Olen perehtynyt vain pientilallisten metsän- ja riistanhoitoon.) A Nail Merchant at Nightfall   ei siis herättänyt tavallista kiukunsekaista halua vertailla käännöstä alkutekstiin. Törkeimmissä tapauksissa pää värkkää omasta aloitteestaan back translationia englanniksi. Suomentaja on silloin rynninyt ja kaatanut aitaa mennessään. Koska ikää on ehtinyt karttua, näen jo naamallani, että yhden toisen kirjan hook esimerkiksi on reaping hook 'sirppi' eikä '