18.7.2018

Keskiaikaista rakkautta

Liki kuusikymppinen paroni tulee häidensä aattona tapaamaan naista, joka on ollut hänen rakastajattarensa yli kaksikymmentä vuotta – ja pysyisi asemassaan uudesta vaimosta huolimatta.

Paroni ratsastaa aamun valjetessa pois. Luostarikirkolla odottaa holhoojineen "kahdeksantoistavuotias, kaunis, tottelevainen ja rikas" morsian. Sulhanen ei kuitenkaan pääse koskaan vihille asti.

Rakastajatar joutuu kehittämään elämänsuunnitelma B:n yhdessä päivässä. Morsian puolestaan on tiennyt koko ajan, mitä tekisi, jos saisi päättää.

Luostarin apteekkari
tutkii rikoksia

Benediktiinimunkki Cadfael noudattaa luostarin päiväjärjestystä ja valmistaa lääkkeitä puutarhan työpajassa. Lisäksi hän selvittää väkivaltaisia kuolemantapauksia.

Parhaiten nimellä Ellis Peters tunnettu Edith Mary Pargeter (1913–1995) sijoitti Cadfael-sarjan kotiseudulleen Englannin ja Walesin rajamaille. Poliittisen taustan muodostaa pitkä sisällissota, jossa taistellaan Englannin kruunusta.

Shrewsbury Abbey seisoo edelleen paikallaan ja kiinnostaa dekkareita lukevia matkailijoita. Tuomitun kaapu -kirjan henkilöistä vain apotti Radulfus ja priori Robert ovat todellisuuspohjaisia.

Rukoushetken jälkeen
peltotöihin

Koulussa pidin kirkkohistoriasta. Aineisto oli paljon suppeampi kuin yleisessä historiassa, toisin sanoen helpompi hallita, eikä uskonto ollut sen ajan nuorille mikään kummallinen asia.

Munkki Cadfaelin maailma on siis jossain määrin tuttu, ja olen viihtynyt Hämeen ja Lounais-Suomen vanhojen kivikirkkojen tienoilla. Oikeassa kirkossa täytyy olla votiivilaivoja tai madonsyömiä puupyhimyksiä.

Tuomitun kaapu on ensimmäinen Peters-suomennos, jonka olen raahannut kotiin, ja arvelen, etten ole lukenut tarinaa aikaisemmin.

Nelikymppisen naisen
rohkea päätös

Kiinnostavimmaksi hahmoksi osoittautui paronin rakastajatar, joka on aina ymmärtänyt tilanteensa selkeästi ja tekee pakon edessä nopean, mutta toimivan ratkaisun:

"Hän oli käsittänyt heti yhden uran päättyneen. Hän oli liian vanha solmimaan toista samankaltaista suhdetta, liian viisas edes halutakseen sellaista ja ehkäpä myös liian uskollinen edes harkitakseen asiaa niin monen yhteisen vuoden jälkeen."

Nuoruus ja sen mahdollisuudet ovat menneet, mutta niiden tilalle voi luoda erilaisen, omalla tavallaan tyydyttävän elämänmuodon.

Ellis Peters, Tuomitun kaapu
Alkuteos The Leper of Saint Giles (1981)
Suomentanut Juhani Karve
Otava 1995
ISBN 951-1-12550-8

Helmet-lukuhaaste 2018
  • Valitse kirja sattumanvaraisesti
    Haasteen suorittaminen menee yleensä sen kummemmin ajattelematta. Luen omaan tahtiini mitä tekee mieli, ja melkein kirja kuin kirja sopii johonkin haastekohtaan. Vuosi alkaa kuitenkin olla niin pitkällä, että tarkistin tilanteen.
    Kierrätyskirjoja löytyy paitsi kirjastosta myös yrityksistä. Päätin vilkaista kahvilan hyllyä ja blogata ensimmäisestä teoksesta, joka innostaa edes vähän. Kävi parempi tuuri kuin arvasin.

10.7.2018

Emilia Kent



Runotyttö-fanit Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies ovat julkaisseet romaanin kirjailija Emilian ja taidemaalari Teddyn avioliiton ensi ajoista: Emilia Kent – Runotytön tarina jatkuu.

Talvimorsiamen
uusi elämä

L. M. Montgomeryn trilogian viimeinen osa Runotyttö etsii tähteään jätti Emilian sosiaalisen täysi-ikäisyyden kynnykselle.

Viimeisessä luvussa kerrottiin, että Emilia ja Teddy menivät naimisiin ja saivat Aution Talon kaikkineen häälahjaksi Dean Priestiltä, jonka kanssa Emilia oli ollut kihloissa.

Kun jalat ovat oman pöydän alla, on sananvaltaa – ei yhtä paljon kuin miehillä tai vanhemmilla naisilla, mutta kuitenkin.

Muuttuvissa oloissa Emilia tarvitsee aikuisen valtuuksia puuttua myös suvun asioihin. Kodinhoito ja ystävien tuottamat yllätykset vaativat osansa voimista. Ja se tärkeä: kirjoittaminen.

Romaani ei suostu
syntymään

Emilia Kent tarjoaa näkökulmia kirjailijaelämään.

Huotarinen ja Koskimies ovat ammattilaisia, joille yksinäinen puurtaminen työpöydän ääressä on tuttua, samoin kirjamaailman julkisuusmylly ja erilaiset järjestelyt.

Emilian päässä alkaa kehkeytyä pitkä tarina. Siitä voisi tulla seuraava romaani, jota niin hän itse kuin ulkopuolisetkin melkein vaativat.

Työ etenee oikullisia reittejään. Tai ei etene:
"Ei ollut koskaan helppoa jättää käsikirjoitusta makaamaan kirjoituspöydän laatikkoon. – – Entä jos se ei päästäisikään häntä enää pauloihinsa myöhemmin?
Tuli mitä tuli, teksti tarvitsi hiljaisuutta. Emilian olisi annettava sille rauha. – – Hän siivoaisi heti huomenna."
Luovuuden armoille heittäytyminen kysyy rohkeutta.

Emilian ura on lähtenyt liikkeelle vaatimattomasti, ja Huotarinen ja Koskimies leikkaavat tarinaan välähdyksiä alan raadollisuudesta.
"Me kirjailijat olemme kuin karjaa, Emilia oli ajatellut. Nuorena hän oli puhunut alppipolusta. Kuinka hän olisi voinut tietää, että se oli sellainen lehmipolku?"
Huoh. Vaan rämpimistähän useimpien työelämä on.

L. M. Montgomery =
Emilia + Ilse

Vasta Huotarisen ja Koskimiehen romaanin ääressä tuli mieleen, että paras ystävä Ilse on Montgomeryn omakuva yhtä lailla kuin Emilia.

Hän sijoitti – ehkei kovin tietoisesti … vai? – Ilsen hahmoon niitä puoliaan, joita ei saanut tunnustaa eikä toteuttaa presbyteeriperheen tyttärenä ja äitinä:

Sääntöjä vailla kasvanut yksinäinen ja kapinallinen tyttölapsi. Yleisönsä ottava esiintymislavojen tähti, joka nauttii ihailusta ja aplodeista. Vapaa-ajattelija julkisesti.

Piirteet näkyvät Montgomeryn päiväkirjoissa, ja Emilia Kentin tekijät saavat ne esille niin, että jopa minä hoksaan.

Moderni Emilia
roolissaan

Huotarinen ja Koskimies ovat Montgomery-tuntijoita, mutta he sovittavat Emiliaa nykyajan muottiin.

Runotyttö on rouvana feministisempi kuin opiskelijana tai kirjoittavana neitinä. Persoonallisuus on kuitenkin sama, eikä hänestä saisi tekemälläkään suffragettia. Lähipiirin asiat ja tietysti ura kiinnostavat eniten.

Montgomery ja hänen Emiliansa olivat kyläkunnillaan hyvinvoivia "parempia ihmisiä". Asema edellytti myös taitoa ilmaista mielipiteitä hillitysti.

Aution Talon emännän kokkauspuuhat huvittivat: kasviskeittoja, sämpylöitä, kalaa. Vieraille tehdään suklaakakku, mutta Pienessä runotytössä haaveiltu aamiaispekoni loistaa poissaolollaan.

Montgomery ei rohjennut kirjoittaa seksistä eikä edes … hm … nimettömistä.

Nyt 2000-luvun tabujen vallitessa olisi kai sopimatonta kertoa, että Jimmy-serkku kiikuttaa Emilian keittiöön palan etuselkää, kun Uudessa Kuussa lahdataan sika.

Vilja-Tuulia Huotarinen & Satu Koskimies,
Emilia Kent – Runotytön tarina jatkuu
WSOY 2018
ISBN 978-951-0-42922-8

Kirjastosta lainattu.

Muut Runotyttö-postaukseni: valitse sivupalkin Kirjat-luettelosta montgomery.