30.3.2016

Lääkärin kielitaito

Mitähän ulkomailta tulleiden lääkärien suomen kielen kokeet mittaavat? Eivät ainakaan tärkeintä eli selittämisen taitoa.

Pahin kokemukseni oli terveyskeskuksen hammaslääkäri joka kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin.

Hän sanoi "avata", kun halusi tehdä suussani jotain, ja "sulkea", kun leukoja sai lepuuttaa. Se kielitaidon tasosta.

Olisin tarvinnut tietoa isosta toimenpiteestä, jota suunniteltiin, mutta sitäpä ei herunut. Ei suomeksi eikä englanniksi. Aasialaisia kieliä en puhu.

Suomalainen hammashoitaja yritti auttaa, mutta lääkäri salli hänen puhua vain muutaman lauseen. Niistä nappasin kaksi sanaa, joita epäilin alan termeiksi. Kotimatkalla bussissa kirjoitin sanat kiireesti allakan taakse.

Huonoa suomea puhuva terveyskeskuslääkäri oli myös idästä päin, joskin lähempää.

– Minun täytyy miettiä, lääkäri sanoi ja lisäsi, että saisin reseptin myöhemmin.

Hän käytti lyhyitä peruslauseita, enkä välillä tajunnut, puhuttiinko syistä vai seurauksista ja oliko jo siirrytty uuteen asiakokonaisuuteen. Mysteeriksi jäi, mikä ja mihin vaivaan hänen mainitsemansa outo lääke oli.

Kai potilaan olisi pitänyt itse tietää, että kyseessä oli markkinoille tullut aine, jota olisi syytä kokeilla. Äskettäin suomalainen hoitaja kertoi olennaisen tiedon parilla sanalla. Ymmärsin heti.

Kielitaidon arvostelu ei johdu ennakkoluuloista sillä olen nuoresta asti sukkuloinut kulttuurista toiseen.

Paras hammaslääkäri oli yksityisen klinikan iranilainen, johon turvauduin, kun etuhammas lohkesi juhlien aattona.

Keskustelu sujui vaivattomasti suomeksi, eikä aksentti haitannut. Pidin myös hammaslääkärin otteista. Aivan toista maata (!) kuin vakilääkärini, ronski suomalainen nainen, joka runnoi tavaraa suuhun.

Eikä missään tapauksessa pidä mollata ihmisiä, jotka hakevat terveystietoa netistä – sehän meitä auttaa, jos lääketieteellinen henkilökunta ei osaa valistaa.

Helsingissä on käytössä savolainen malli: kun ulkomaalainen lääkäri avaa suunsa, kaikkinainen vastuu siirtyy potilaalle.

Olen viime aikoina saanut hyvää kunnallista hoitoa, mutta kommentoija sysäsi avautumaan myös terveydenhuollon nurjista puolista.

Tulossa on vielä pari juttua hoitajista, toinen moite ja toinen kehu – tosin luulen, että jälkimmäisen kohteet olivat kunnioittavalla arkisuomella ilmaistuna siivoojia.

2 kommenttia:

  1. Tänne maalaisterveysasemalle ei ole vieä ilmestynyt ainuttakaan ulkolaista lääkäriä. Kävin äskettäin yksityishammasklinikallakin, mutta netissä esitellyssä henkilökunnassa ei sielläkään ollut yhtään ulkomaalaista. Ovatkohan ne kaikki keskittyneet suuriin kaupunkeihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti suuret kaupungit houkuttelevat. Hesassa on ymmärtääkseni vielä sellainen politiikka, että maahanmuuttajia pyritään erityisesti työllistämään, mikä on tietysti viisasta.

      Jos asiani vaatii moitteetonta kielitaitoa, menen kaupungin palveluissa jonoon suomalaisen eteen, mikäli mahdollista. Yksinkertaisissa jutuissa valitsen esimerkiksi kirjastossa "etnisen" tyypin, koska osa lähiöporukasta välttelee heitä. Tuntuu varmasti pahalta seistä tiskin takana ja nähdä, että niin moni asiakas kääntyy mieluummin suomalaisen puoleen.

      Etnisestä taustasta ei tietenkään voi nykyään päätellä, onko nuori aikuinen käynyt koulunsa ja valmistunut ammattiin suomeksi vai ei. Se on aika hyvä kielitaidon kriteeri.

      Poista