16.4.2016

Hoitajan horoskooppi

Huonot kokemukset virallisesta terveydenhoidosta saavat potilaan menemään luontaishoitajan puheille. Näin kommentoi eräs blogin lukija.

Ymmärrän, ettei lääkäriin tee mieli, jos tuntuu että haukutaan.

Kuka vielä luulee, että moittiminen esimerkiksi innostaa terveellisiin elämäntapoihin?

En luota kansanlääkintään vaan etsin apua koululääketieteen piiristä, koska aiemmin kuoltiin sairauksiin, joihin nykyään on lääkkeitä.

Keuhkotautinen turvautui antibiootteihin. Ne tehosivat.

Ajattelen myös sitä, ettei yrttiteetä juodessa voi tietää, onko mukillisessa kaksi, kaksikymmentä vai kaksisataa yksikköä vaikuttavaa ainetta. Otan mieluummin pillerin.

Valitettavasti jopa ehta huuhaa tunkeutuu julkiseen terveydenhoitoon.

Tajusin sen, kun istuin hoitajan luona entisillä kotikulmillani.

En muista, kuinka päädyttiin siihen, että hoitaja vilkaisi tietojani ja totesi, etten voi tehdä niin kuin sanoin tehneeni, koska horoskooppimerkissäni syntyneet eivät toimi niin.

Mitä hiton tekoa horoskoopeilla oli asiallisessa asiassa? Olin sitä paitsi pitänyt tapanani sellaista, minkä tähdet estivät.

Vieläkin käy epäilys mielessä, kun tapaan uutta hoitohenkilökuntaa.

Fundeeraan, onko tuo ihminen taikauskoinen ja jos on, millä perusteella hän päättää toimenpiteistä.

6 kommenttia:

  1. Kun hoitoalan henkilön ammattitaito ja -etiikka sekä ylipäätään ammatillisuus ovat hakusassa tai hämärtyneet, on hyvä että asiakas ottaisi heti puheeksi sen ja antaisi palautteen. Se voi joskus auttaa jopa ammattihenkilöä itseään tekemään korjausliikkeen.
    Tuollaisessa tapauksessa on hyvä ilmoittaa heti asianosaiselle, että haluaa itseä hoidettavan koululääketieteen perusteilla. Kyseessä on valelääkintä kaikkien valehoitajien ja valelääkäreiden lisäksi, muuta myöskin kyseessä oli vakava virhe hoitohenkilöltä: asettaa potilaan oma kertomus epäuskottavaksi ja luottaa enemmän omaan uskomustietoon.
    Juuri noiden asioiden vuoksi olisin itse tehnyt heti huomautuksen asianosaiselle, sen voi tehdä napakasti mutta ystävällisesti. Mikäli asiasta olisi tullut kiistaa, olisin kannellut välittömästi esimiehelle.
    Kai olet tarkistanut Oma Kannasta mitä asiasta on terveyskertomukseen kirjattu? Jos siellä on epäasiallisuuksia, aloittaisin em. kantelu- ja korjautuskierroksen välittömästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin niin äimistynyt, etten saanut sanaa suustani. Aivan ensimmäiseksi luulin, että kyseessä oli vitsi. Vaan ei: horoskooppimerkki mainittiin samalla naamanilmeellä ja äänensävyllä kuin labratulos. Kun tajusin, että ihminen aikuisen oikeasti uskoi horoskooppeihin, mykistyin. Että ammattilainen saattoi olla täysi höpsö.

      Asia ei ole eilen tapahtunut, joten siihen tuskin kannattaa palata. Kommenttisi on kuitenkin tosi hyvä ja tarpeeseen, sillä ounastelen, että törmään vielä hoitoalan väkeen, jonka yksityiset uskomukset vaikuttavat työntekoon. Vaihtoehtoisuus kuulostaa niiin hyvältä, ja ihmiset uskovat nykyään vaikka mitä höhlää. Kommenttisi on kuin paloharjoitus: sen jälkeen en ällisty vaan osaan toimia.

      Mitenkähän tämän innolla touhutun valinnanvapauden kanssa käy? Joka lafkalta pitäisi vaatia selvitys siitä, noudatetaanko pelkkää koululääketiedettä vai annetaanko jollekin vaihtoehdolle sijaa. Kuinka potilas osaa muuten valita?

      Kun kommentoija innosti ruotimaan terveydenhoidon nurjia puolia, halusin ottaa tämän esiin. Minusta nähden kritiikitön valistumattomuus leviää.

      Poista
  2. Kyllä luontaislääkkeet ja -hoidot vaikuttavat, eivät ne ole huuhaata. Pitää vain perehtyä siihen, miten niitä käytetään. Se on vanhaa kokemusperäistä tietoa. Yrttiteet voi poimia itse puhtaasta luonnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin vakuuttunut siitä, että luontaislääkkeet vaikuttavat. Se, mikä niissä huolettaa, on kontrollin puute. Pitoisuuksista mainitsinkin postauksessa.

      Toinen ongelma on se, että yrteissä (käytetään nyt tätä sanaa) on muitakin aineita kuin sitä, jota halutaan käyttää lääkkeenä. Takavuosina siankärsämö oli suosittu teeaines. Pahaa kuin mikä, mutta ei maku saanut minua lopettamaan. Heitin siankärsämöt menemään, kun Hesari valisti kasvijutussaan, että niissä oli syöpää aiheuttavaa ainetta. Hetken harkittuani muutkin yrtit lensivät mäkeen. Tai siis biojätteeseen.

      Vanhoina aikoina oli pakko käyttää saatavilla olevia konsteja. Osa niistä toimi ainakin jollain tavalla. Olen kuitenkin kiitollinen, että sauna, viina ja tervankusi eivät ole enää pääasialliset hoitokeinot. :)

      Poista
  3. Entäs medikalisaatio ja lääkefirmojen subjektiiviset näytöt? Esim. alkoholin hyödyistä julkaistaan paljon tutkimustuloksia, mutta kukaan ei hiiskahdakaan, että etanoli on yhtä syöpävaarallista kuin asbesti. Haluaisin nähdä nimenomaan ne lääkefirmojen tulokset, joita ei julkaista! Yleinen käytäntö on se, että tutkijalääkärit allekirjoittavat lääketehtaan kanssa sopimuksen, jossa lääkefirma päättää, julkaistaanko tuloksia ylipäätään, ja jos julkaistaan, miltä osin.

    Lisäksi monet (epäilen: useimmat) lääkärit ovat jonkun lääkefirman etäpäätteitä. Lääkärienhän pitäisi koko ajan jatko-opiskella, mutta ei sitä tapahdu kakkukahveilla lääke-esittelijän kanssa. Kuulemma hormonihoidot naistentauteihin ovat lääketieteen vaikein osa-alue, ja Suomessa on vain muutama gynekologi, joka hallitsee ne. Muut määräävät lääkkeeksi sitä, mitä lääke-esittelijä on sattunut suosittelemaan.

    Entäs sitten sairauksien ennaltaehkäisyyn tarkoitetut tuotteet kuten statiinit? Kun 140 henkeä syö statiineja 5 vuotta, yksi heistä välttää sydänkohtauksen tai aivoinfarktin. Loput 139 syövät kallista lääkettä turhaan. Lääke on siis tehoton! Kyllä mielestäni pitää itse miettiä, mitä pitää korkeana riskinä, ja koko ajan on muistettava, että lääketeollisuus käyttää vuosittain miljardeja euroja lääkkeiden markkinointiin. Suuri osa rahasta käytetään avainasemassa olevien asiantuntijoiden ja lääkäreiden voiteluun.

    Toisin sanoen: suo siellä, vetelä täällä, kun ajatellaan sairauksien hoitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoisia näkökohtia. Huomaan, etten tiedä lääkealasta mitään. Ainoa, mikä on käynyt mielessä, on se, että markkinointi ohjaa tutkimusta ja uusien lääkkeiden kehittämistä. Tarkoitan, että rahoitusseksikkäitä kohteita kehitetään ja muut jäävät retuperälle, vaikka olisivat tarpeellisia.

      Talvella lääkäri määräsi oudon nimistä perusvoidetta ja antihistamiinia, ja lasku oli sitten sen mukainen. Ostin tavarat täältä puska-apteekista, vaikka yleensä käytän Helsingin keskustan apteekkeja. Täällä puskassa on vielä useammin lääkkeen viimeinen käyttöpäivä tai -kuukausi lähellä. Tutut reseptilääkkeet pyydän vaihtamaan edullisempaan, ja keskustassa kysyvätkin sitä aina.

      Huh huh. Välillä tuntuu, että olen kaikessa terveydenhoidon asioinnissa kuin savupirtin likka suurkaupungissa. :)

      Poista