Mökkiläinen tilasi lehden, jotta pysyisi selvillä maakunnan tapahtumista. Hän pöyristyi, kun aviisi tuli: laiha tabloidinlittana, pientä pränttiä. "Jos olisin tämän tiennyt, en olisi varmaan tilannutkaan."
Sisältö herätti arvelun, että säästöt ovat tabloidiin siirtymisen todellinen syy. Lehti näyttää paksulta – tämä ei edes näyttänyt – vaikka sivujen ala ja juttujen määrä ovat vähentyneet puoleen.
Hyvän lehden uusiokäyttö on monipuolista. Vaan taittelepa biojäteastia tabloidista. Ei siihen kovin paljon mahdu.
Mökkioloissa entisajan iso sanomalehti on vaivaton saunan pukuhuoneessa. Matto kastuu kylpijän jaloista, ja sen kuivattaminen on hankalaa. Lehti sen sijaan käy seuraavalla kerralla sytykkeeksi vesipadan alle. Pikkuisia tabloideja saa latoa lattialle monta vieretysten.
Uuneista pitää ottaa tuhka vähän väliä. Työ on sotkuista, ja maalainen haluaa luukun alle kunnollisen sanomalehden. Tuttava lähetti kiireen vilkkaa sähköpostia lähikaupunkiin, jossa ilmestyy broadsheet, ja pyysi sukulaisia säästämään lehdet mökille.
Tuhkasouvin tapainen urbaani tilanne on ruukkukasvien keväthuolto. Ennen kääräistiin vanhat mullat ynnä muu biojäte sopivaan nippuun leveitä aukeamia ja kyydittiin paketti roskapömpeliin. Tabloidilta multa roiskuu auttamatta tiskipöydälle, vaikka miten varoisi.
Lukemista tabloidissa on heikosti. Mökkiläinen valitti, että jutut ovat pelkkää lyhyttavaraa ja kuvatkin pieniä. "Ihan kuin lukisi uutisia netistä. Olen lopen kyllästynyt silmäilykulttuuriin."
Loppulausunto kuului: "Harkitsen koko sanomalehdestä luopumista syksyllä, kun tilaus päättyy."
Sisältö herätti arvelun, että säästöt ovat tabloidiin siirtymisen todellinen syy. Lehti näyttää paksulta – tämä ei edes näyttänyt – vaikka sivujen ala ja juttujen määrä ovat vähentyneet puoleen.
Hyvän lehden uusiokäyttö on monipuolista. Vaan taittelepa biojäteastia tabloidista. Ei siihen kovin paljon mahdu.
Mökkioloissa entisajan iso sanomalehti on vaivaton saunan pukuhuoneessa. Matto kastuu kylpijän jaloista, ja sen kuivattaminen on hankalaa. Lehti sen sijaan käy seuraavalla kerralla sytykkeeksi vesipadan alle. Pikkuisia tabloideja saa latoa lattialle monta vieretysten.
Uuneista pitää ottaa tuhka vähän väliä. Työ on sotkuista, ja maalainen haluaa luukun alle kunnollisen sanomalehden. Tuttava lähetti kiireen vilkkaa sähköpostia lähikaupunkiin, jossa ilmestyy broadsheet, ja pyysi sukulaisia säästämään lehdet mökille.
Tuhkasouvin tapainen urbaani tilanne on ruukkukasvien keväthuolto. Ennen kääräistiin vanhat mullat ynnä muu biojäte sopivaan nippuun leveitä aukeamia ja kyydittiin paketti roskapömpeliin. Tabloidilta multa roiskuu auttamatta tiskipöydälle, vaikka miten varoisi.
Lukemista tabloidissa on heikosti. Mökkiläinen valitti, että jutut ovat pelkkää lyhyttavaraa ja kuvatkin pieniä. "Ihan kuin lukisi uutisia netistä. Olen lopen kyllästynyt silmäilykulttuuriin."
Loppulausunto kuului: "Harkitsen koko sanomalehdestä luopumista syksyllä, kun tilaus päättyy."
Onkohan näissä tabloideissa myös paperin laatu erilainen kuin broadsheeteissä? Kun laittaa lehtiä kissanlaatikon alle ja ympärille, tuntuu kuin imukyky olisi heikentynyt.
VastaaPoistaVoi hyvinkin olla. Hesarin paperi kyllä muuttui aikoinaan pehmeämmäksi: lehti muhjaantui epäsiistiksi, ja jos leikkasin jutun talteen, reiät menivät pian rikki mapissa.
PoistaMökkiläinen valittaa aiheesta. Pieniä kuvia ja lyhyitä juttuja pienellä painettuna. Lehti huononee ja hinta nousee?
VastaaPoistaLakkasin tilaamasta lehteä niin kauan sitten, että en osaa sanoa hintakehityksestä mitään.
PoistaLuopuminen johtui siitä, että hesalaisen ison aviisin jakaja työnsi joka sadeaamu luukusta märän lehden, jonka sivut eivät irronneet toisistaan. Varsinainen laatuongelma. Sain varmaan aina pinon päällimmäisen. Kun valitusnumerossa äidyttiin tylyiksi, lopetin tilauksen.
Ohut, pieni ja himmeä fontti on vallannut myös aikakauslehdet. Niistä tosin luovuin jo ennen sanomalehteä, kun alkoi tuntua, että olen lukenut näitä samoja juttuja jo 10 vuotta.
Toimittajat heitetään pellolle ja netistä imuroidaan jutut tekijänoikeuksista piittaamatta. Lisäksi "poliittinen korrektius" pitää itsesensuurin voimassa. Arvostelepa erästä itäistä uskontoa niin...
VastaaPoistaNykyään tehdään joka paikassa työt liian pienellä porukalla... Olen aina kuvitellut, että hyvän toimittajan päästä on suora yhteys - punainen lanka tai jokin! - tilaajan päähän. Uutisessa se jää heikoksi, mutta lukija kiinnostuu tosissaan vasta sitten, kun juttuidea on jotenkin koskettanut tekijää. Lyhyet uutiset saavat lyhyen vilkaisun, eikä fuskua ainakaan jaksa.
PoistaUskonnoista ja muista aatteista on ehtinyt tähän ikään mennessä karttua jonkin verran kokemusta. Niiden nousuista ja tuhoista. Luonnostelin ajatuksia, mutta juttu on liian pitkä kommentiksi. Väsään postauksen, kunhan muu elämä antaa myöten syventyä.
Uskontojen ja kulttuurien arvosteleminen taitaa joka tapauksessa olla hyödytöntä. Jotta keskusteluun päästään, on kaikilla osapuolilla oltava sekä tietoa että sydämen sivistystä (josta ei taideta nykyään enää puhua). Ja vaikka olisi, monikerroksiset asiat ovat vaikeita.
Lukijan kannalta tabloidi on hyvä aamiaispöydässä, kun ei tarvitse haroa ruokia lehden alta... Silmäilykulttuuri on varmaan tullut jäädäkseen. Isokaan kuva ei ole hyvä, koska se usein saa vain vähän tekstiä seurakseen. Sivulle ei mahdu enempää!
VastaaPoistaHeh, joo. Lehden kulma puurolautasella ja paahtoleivän marmeladi tunkee pääkirjoituksen läpi. Nuorempana luin usein sanomalehteä lattialla: istuin matolla ja kahvimuki oli parkissa siinä vieressä.
PoistaSilmäilykulttuuri aiheuttaa netin uutispalveluissa sen, että jutusta lukee vain otsikon. Huomaan, että teen niin kaiken aikaa. Jos otsikko yrittää vikitellä lukemaan eikä sano suoraan, mitä klikkaamalla aukeaa, ohitan varmasti.
Tosi on, painetut jutut ovat liian usein lyhyttä sälää. Vasta tässä tabloidikeskustelussa olen tullut ajatelleeksi, kuinka sivun pinta-ala vaikuttaa lehden tekijöiden ratkaisuihin. Ja ennen lehteen palasi vielä illalla, mutta olisiko silppusisällön aikakaudella enää tarvetta siihen?
Sitä paitsi Aamulehti oli lakanakokoisena täydellinen mm. marjapensaiden alle levitetyn katteen alla: ei tullut rikkaruohot läpi. Tabloideja joutuu levitteleen monta. Siispä lopetin tilauksen.
VastaaPoistaNeljäs valtiomahti ei ole tainnut ymmärtää, mihin sen suosio on perustunut. Ja verkkoversio se vasta surkea on: ei toimi marjapensaiden alla eikä ime kissanpissiä. :)
VastaaPoistaÄskeiseen kyläilypaikkaan tuli sanomalehti. Se jäi pöydän kulmalle odottamaan, kun jatkoin illalla kesken jäänyttä Donna Leonin kirjaa (Falling in Love, 2015) kahvin kanssa. Mitä tästä voidaan päätellä? Paitsi että otan riskin, että sumpppi läikkyy ja joudun korvaamaan kirjaston kirjan.
Lehdillä on näköjään aina ollut uusiokäyttöä.
VastaaPoistaLöysin muistilapun, jolle olen kirjoittanut lainauksen Virginia Woolfin päiväkirjamerkinnästä 5.1.1918. Se käsittelee I maailmansodan aiheuttamaa pulaa. Ruoka on mitä on, mutta sanomalehdet kukoistavat: "- - & by spending 6d we are supplied with enough to light a weeks fires". [VW kirjoittaa genetiivin weeks; päiväkirjoissa on tällaisia poikkeamia kieliopin käytännöistä.]
Ja suomeksi: "- - tuhlaamalla 6 pennyä saamme riittävästi monen viikon tulien sytyttämiseksi" (suom. Ville-Juhani Sutinen).