Aamulyhyet

Enpä arvannut, että niin voisi käydä. Että istuisin ruudun äärellä aihe mielessä, useampikin jos sattuisi olemaan tarpeen. Ja blogiteksti jäisi syntymättä. Aihe haihtui kuin sumu Tapanani on aina ollut vain aloittaa kirjoittaminen, ja rivejä on karttunut. Vasta sitten olen nähnyt, mitä ja varsinkin miten aion sanoa. Useimmilla teksteillä on ollut jonkinlainen tilaus. Se on ohjannut prosessia. Pää tekee luonnollisesti esivalmistelut ja rutiini kantaa pitkälle. Faktoja voi tarkistaa työn kuluessa. Oikeinkirjoitusta samoin – Kielitoimiston sanakirjaa pidin jo paperiversiona pöydän kulmalla. Teksti on kuitenkin muotoutunut lähes ilman tietoista harkintaa, kun olen kylvänyt mustaa valkoiselle ajatusten tahtiin. Nyt kirjoittaminen ei lähtenyt ollenkaan liikkeelle. Täysin kelvollinen blogimerkinnän aihe kuivahti ja hävisi. Pään typerää oikuttelua? Tapaus ei ahdistanut. Kyllä se sieltä, tuumin ja jätin bloggaamisen suosiolla toiseen kertaan. Uusi yritys tyssäsi myös. Se...

Haluatko lukea ensin jutun ykkösosan? Linkki vie, ole hyvä! Kaari Utrion romaanin Ruma kreivitär   fiktiivinen sivuhenkilö Augusta on yhtä kaunis ja yhtä hienoa sukua kuin historiasta lainattu sivuhenkilö Aurora Stjernvall – ja kumpikin auttamatta vanhanpiian iässä. Aurora oli hovineiti ja keisariparin erityisessä suosiossa. Kaikesta erinomaisuudestaan huolimatta Aurora oli tanssinut sesongin toisensa jälkeen ilman sulhasta. Kun hän viimein meni kihloihin, sulhanen kuoli ennen häitä. Nyt hänellä oli uusi, huonomaineinen venäläinen – – Kaikki säätyläiset juoruilivat – – upporikkaasta venäläisestä, joka oli nyt naimassa Suomen aristokratian kauneimman kukkasen – –. Kukkanen oli jo kukoistuksensa myöhäisvaiheessa, venäläinen umpihullu ja säädyttömän taudin runtelema. Levoton matkustelijahan mies oli, ja käsien peseminen kiinnitti ihmisten huomiota. Kaikkia juoruja ei välttämättä kannata uskoa. Yksi satumaisen rikas ja kolme köyhää Hovijahtimestari ja todellinen valtion...

Rutiköyhä kreivitär ja upporikas tehtailija ovat fiktiota. Esimerkiksi varamaanmittari Magnus von Wright , joka antaa piirustustunteja, on sen sijaan todellinen henkilö. Jep, se lintumaalari. Kaari Utrion romaani Ruma kreivitär   sujahti kierrätyshyllystä reppuun siksi, että halusin uudestaan tutkia, miten Utrio on käyttänyt von Wrightin päiväkirjoja. Neidit syövät armoleipää Bulevardilla Romanttisen juonen päähenkilöt ovat kreivitär Julia Gyllenfalk af Bössa ja tupakkatehtailija Anton Wendel. Sääty-yhteiskunnassa aatelisto ja porvaristo seurustelevat omissa piireissään, mutta tunteet alkavat viedä. Perunamaalla kykkivä ryysyinen piika osoittautuu aatelisneidiksi, jolla on kauniit tummansiniset silmät. Huumorintajua ja tervettä järkeä löytyy sekä neidiltä että tehtailijalta. Ja kuinka ollakaan, perusluonteeltaan ystävällinen tehtailija haluaa tilaisuuden tullen kostaa lapsena näkemänsä vääryyden. Monet romaanin henkilöistä ovat helsinkiläisiä, mutta asuvat hiukan syrj...

Kirjoittamaan ryhdytään elämän jossain saumakohdassa, usein jonkinlaisessa nollatilanteessa, jossa entisyys tuntuu tyhjentäneen tarkoituksensa eikä tulevaisuus ole vielä hahmottumassa. Näin selittää Leo Kalervo oman kirjailijanuransa alkua. Viralliselta nimeltään Kalervo oli Leo Kalervo Eklin (1924–2011). Hän oli keskisuomalainen työmies, maatöihin kasvatettu. Kirjoittamaan ruvettuaan hän jäi sille tielleen ja päätyi helsinkiläiseksi kirjailijaksi. Onkohan blogi kokoelma tekstejä, jotka syntyvät jossain saumakohdassa, kun ihminen haparoi tulevaisuutta kohti? Leo Kalervo, Itseäni jäljittämässä Weilin & Göös 1981 Lainaus on sivulta 252.