Aamulyhyet

Huoleni internetin avoimuusvajauksesta on ihmetyttänyt. Tarkoitan vajauksella Facebook-ilmiötä: sisältö avautuu vain jos olet itsekin jäsen. Arjesta siepattu esimerkki Taiteilija piti kirjastossa satutunnin ja teki sitä varten pahvista hahmon, jossa oli aukko kasvoille. Lapset saivat leikkiä olevansa kirjan eläin. Tilaisuudessa otettuja valokuvia julkaistiin kirjaston Facebook-sivulla. Minulta ne jäivät siis näkemättä. Peittävä "kalvo" nousi ruudun alareunasta. Haku kirjaston toimipisteen ja taiteilijan nimellä ei löytänyt ainuttakaan verkkosivua, jolle kuka tahansa kirjaston asiakas olisi päässyt. Myrkkyynnyin jo periaatteessa siitä, että julkisin varoin ylläpidetty laitos rajaa pois ne asiakkaansa, jotka eivät ole myös jonkin yrityksen asiakkaita – vai pitäisikö sanoa arkisuomeksi, että kupattavia? On hölmöä luulla, että koko kansa on Facebookissa ja että jos joku ei ole, kunnankirjastokin saa ohittaa niin "vanhanaikaisen" tyypin. Näe vaivaa ja ets...

Laiska lähti kommentoijan innoittamana tiedonhakuun ja oppi yhtä sun toista kiinnostavaa. Olen koululaisesta asti ohittanut mielessäni suviyöt, joista vanhaemäntä puhui. Niihin liittyi kalenteriuudistus vuosilukuineen ja päivien laskemista. Kuulosti liikaa matikantehtävältä. Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston Asiasta almanakkaan -blogissa juttu on selitetty niin, että lapsikin olisi ymmärtänyt heti samoin kuin täti nyt: Syynä siihen, että suvipäiviä ja -öitä on kahteen eri aikaan, on Suomessa vuonna 1753 tapahtunut muutos kalenterissa. –– Vuonna 1753 helmikuun 17. päivää seurasi kalenterimuutoksen vuoksi maaliskuun 1. päivä. –– Kun kalenterissa hypättiin 11 päivää, oli juliaanisen kalenterin 14.4. eli Tiburtiuksen päivä siirtynyt uudessa gregoriaanisessa kalenterissa 11 päivää eteenpäin eli Markuksen päivälle 25.4. (Blogimerkintä Tiburtiuksen päivä ja ensimmäinen suvipäivä 06.04.2016) Haluan jättää muistiinpanon ja linkin tänne omaan blogiini, että voin tarkistaa asian ...

Entä jos siirtyisin minimalistiseen ajanlaskuun? Vuodenaikoja olisi vain kaksi: kesä ja talvi. Riimusauvojen ja painettujen kalenterien myötä talven ensimmäiseksi päiväksi vakiintui 14. lokakuuta, josta käytettiin nimitystä talvipäivä. Kesä taas alkoi suvipäivänä eli 14. huhtikuuta. Miniän erikoinen syntymäpäivä Virsikirjoissa julkaistuihin kalentereihin suvi- ja talvipäivä merkittiin 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun loppupuolelle. Kustaa Vilkuna kertoo Vuotuisessa ajantiedossaan   että talvipäivä-sana kuului ennen virkakieleen: vuonna 1597 lähetetyssä kirjeessä se annettiin määräpäiväksi. Kansa tavasi virsikirjojaan ja allakoitaan innokkaasti. Nimipäivät toimivat muistin tukina: Hermannilta heinään ja niin edelleen. 14.10. oli Calixtuksen päivä ja 14.4. Tiburtiuksen. Äitini on syntynyt 14. huhtikuuta. Kun miniän syntymäpäivästä tuli puhe, vanhaemäntä huomasi kuulemma heti: – Mutta sehän on tiburtius! Vanhaemäntä oli 1900-luvun alkuvuosien lapsia. Hänellä oli ta...