Aamulyhyet

Paul Simon lauloi joskus 70-luvulla: "Hurry take me to the Mardi Gras..." Unelmien kaupungin kaduilla juhlitaan yötä päivää ja musiikki pesee sielun puhtaaksi. En hoksannut, että mardi gras   on 'rasvatiistai'. Tosi romanttista. Nykyään kukaan ei pane rasvaa suuhunsa. Luulen, ettei porukka ole edes nähnyt hernekeittoa, jossa lilluu isoja valkoisia läskinpalasia. Vielä oudommalta kuulostaa hetvägg,   vanha laskiaisruoka: maito kuumennetaan (ei saa kiehua) ja kaadetaan lautaselle ja siihen lyntätään pulla. Magnus von Wright mainitsee ruuan päiväkirjoissaan. Laskiaispullat taitavat jäädä tänäkin vuonna ostamatta. Näinä sokeri- ja rasvasodan päivinä pullan syönti olisi kumouksellista toimintaa, mutta kaupan tavara on niin kuivaa ja mautonta, ettei huvita. Voin vain muistella niitä aikoja, kun olin myymäläapulaisena ja paikallisen leipomon autokuski purki joka aamu kuormasta uunituoretta limppua, hiivaleipää ja pullaa.

Omistan kirjan, josta en pystyisi luopumaan. Aarre on Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri. Korjasin sen talteen kirjaston kierrätyspisteestä. Asiakkaat tuovat siihen kirjojaan, joita halukkaat saavat ottaa ilmaiseksi. Palvelu on niin suosittu, että laatikon tilalle on vaihdettu iso hylly. Tuohikulttuurin koko kuva Toivo Vuorela tekee selkoa talonpoikaiskulttuurista pikkupiirteitä myöten: Erätalous (takamailta oravia ja lintuja syksyllä, kutuhaukea keväällä) Metsästys ja kalastus (ketunraudoista karhunkaatoon ja helmenpyyntiin) Maanviljely ja karjanhoito (Helsingissä tuotiin porvarien lehmät kesäaamuina Siltasaaren yli tullinpuomille, mistä kaupungin paimen vei ne laitumelle Vallilaan) Ruokatalous (kaljavellistä tappaiskeittoon) Rakennukset ja sisustus (pirtti, piironki, heinätalli, huusi) Tekniset taidot (sekä miesten että naisten) Pukeutuminen (lauantairöijystä lapikkaisiin; myös ne flammuraidat ja säppälit, joista kansallispukujen harras...